Katseltiin eilen illalla sitä myrsky-elokuvaa. Oli aika jännittävää, kun samaan aikaan ikkunoiden takana tuuli ulvoi ja välillä koko talo natisi... oli niin kuin aika elävästi siinä myrskyfiiliksessä mukana. Meidän nuoriso lähti vielä hyvin myöhään käymään ajelemassa, ja vähänkö kauhistuin, kun miehen puhelin soi ja sit se sinne ohjeisti jotain hätäkeskukseen soittamisesta... mutta kyseessä olikin "vain" puu, joka oli kaatunu tuonne tielle. Sanoin miehelle, että nuo meidän puut ne vaan kestää kaikki myräkät kaatumatta... ja kuinkas sitten kävikään!!! Aamulla heräsin ja katsoin ikkunasta ulos ja ällistyneenä totesin, että jaa, ei ne sit näköjään kestäkään ihan mitä vaan...
Ilmeisesti nyt oli sit kaikkien myrskyjen äiti, koska en muista koskaan ennen puiden tästä kaatuilleen. Kuusi on nyt kuitenkin siinä, hajotti mennessään kuivaustelineen ja hipoo leikkimökkiä. Ja se kuusi on siis katkennut jostain tuolta puolentoista metrin korkeudesta, juuret kyllä on tanakasti maassa edelleen. Harmillinen (ja tosi oudon näköinen) aukko tuli nyt tuohon kohtaan. Täytyy katsoa, jos noista havuista nyt sitten tekis jotain portaiden edustaa ja saisko latvasta sisälle kuusen - olin muuten kovasti miettiny miten markkinoisin perheelle ajatuksen siitä, ettei tänä vuonna oliskaan oikeaa kuusta... (olen ajatellu jättää vastedes kuuset metsään)
Että tällastako tää nyt sit on tulevaisuudessa? Meidän muutenkin harvat puut senkun harventuu, kun kaiken maailman myrskyt niitä kaatelee...
Tuliko teille myrskytuhoja?
Ja vaikka nyt olikin vaan elokuvaa, niin olis aika kauhee ajatus, että ilmasto sekoais ihan täysin ja tänne tulis hirveet supermyrskyt (eiks niitä jo ole...??) joiden jälkeen iskis uusi jääkausi... Mua tosin hiukan lohdutti se ajatus, että on ihmiskunta ennenkin jääkaudesta selvinny, mutta tossa elokuvassahan me oltais oltu just siellä mihin se kauhupakkanen iski ja jäädytti kaiken... hui!
Heli
Ai oliko se "The day after tomorrow"?
VastaaPoistaMeillä kyllä tuuli jytisti taloa normaalia enemmän, kun se tuli sellasesta suunnasta... tuntuu, että ne myrskyt tulee enimmäkseen etelä-lounas-länsi -suunnalta, jonka suhteen mejän mökki on suht suojassa. Nyt se pääsi tietä pitkin kimppuun, mutta puut pysyi pystyssä.
Aika hurja tuo, että on menny ihan poikki se kuusi! Siinä on täytyny olla valtava voima töissä, jos puu oli terve. Onneksi ei rikkonu rakennuksia! Tai ihmisiä...
Eilen oli kyllä melkoinen puhuri! Puuskissa tuuli oli todella voimakas, en ihmettele että puita on kaatuillut. Onneksi tuo ei rojahtanut kenenkään päälle.
VastaaPoistaKävin illalla lenkillä ja kun menomatkalla selän takaa tuuli, niin askel oli aika kevyt ;) Kotiinpäin palatessa olikin sitten toisinpäin.
No huhhuh.
VastaaPoistaMulle riittää näillä myrskytuulilla ihan vaan se, kun kuuntelee kuinka peltikatto tuntuu lähtevän lentoon. Vielä ei oo lähtenyt (kopkop), mutta kerta se on ensimmäinenkin.
Se on hassua, että kuuset kaatuu just noin, että ne katkeaa varresta. Ja männyt kaatuu juurineen.
Mutta parempi kyllä olis olla jatkossa kaatuilematta yhtään mitenkään.
Meillä onneks naapuri loppujen lopulta kaatoi pihaltaan puolimädät jättikokoiset koivut, jotka oli jo kallellaan meidän autotallin katon suuntaan. Nyt ei enää oo niistä vaaraa ja omalla pihalla ei oo kuin omenapuita, joista ei hirveetä vaaraa ole.
Mutta en tykkää näistä tuulista yhtään pätkää. Ennenvanhaan oli aina niin tyyntä :). Sillon kun hiihdettiin kouluun kesät talvet. Eiks ollutkin ?
Voihan hitsi, nyt oli kyllä kuin mun "kynästä" toi teksti. Ei meilläkään ennen Einoa ole puita kaatuillut ja meidänkin kuusi koki saman kohtalon, eli juuret jäivät paikalleen ja puu katkesi parin metrin korkeudesta. Outoa. Ja mäkin päätin, että latva saa kelvata meille joulukuuseksi. Ei se mikään täydellinen ole (vähän harva toiselta puolelta), mutta kukapa tässä olisi. Tuntuis tosi tyhmältä nyt lähteä kuusia kaatelemaan, kun tossa on ihan käypänen. Seinää vasten harvat kohdat, niin hyvin menee joulun ajan. Ja me käytettiin myös niitä oksia hyödyksi. Kaunistavat nyt meidän etuoven pieluksia jouluvalojen kera. Ihanat. Niin ja naapurin tätikin sai oksista oman osuutensa. Kaatuihan puu niiden pihalle, joten syytä oli vähän lahjoakin ;) Niin että teidän puun kohtaloksi koitui Oskari ja meidän puun kohtaloksi Eino :D
VastaaPoistaJa samoin mä olen miettinyt, että tarviiko sitä kuusta olla loppujen lopuksi ollenkaan. Jotenkin tuntuu sekin niin tuhlaukselta (ei rahalliselta, kun ilmaiseksi saadaan), kun muutaman päivän takia täytyy uhrata joku hyväkuntoinen puuparka. Mä olenkin mielessäni ajatellut, että joululahjoille vois kehittää jonkun muunkin säilytyspaikan kuin kuusen alustan. En mä muovikuusista ole innostunut, vaan olen miettinyt kuusen jättämistä pois kokonaan (enpä olisi vielä pari vuotta sitten uskonut). Toistaiseksi en ole saanut suunnitelmaani läpi, vaan täällä kapinoidaan raskaasti kuusettomuutta vastaan. Höh.
Sanna: just se elokuva! Mä kävin sitä katkennutta puuta päivällä vielä kattelemassa ja mietin että mahtoikohan se sittenkin olla sisältä vähän laho... oli sellanen ruskeampi keskeltä, ei kellertävä.
VastaaPoistaSusanna: muistan kun lapsena nojailtiin siihen kovaan tuuleen, se oli hauskaa. No, lenkillä se vastatuuli ei ehkä niin kiva sit olekaan.
Annukka: mun mielestä on toisaalta ihanaa kun tuulee kovaa. En olis uskonu todellakaan että puita kaatuu meiltä! Toivotaan, ettei sen kaverit tossa meidän harvassa puurivistössä heittäydy nyt sitten matkimaan sitä seuraavilla tuulilla...
Ja itse asiassa just nyt kun asiaa mietin, niin onhan tosta joskus joku mänty tonne naapurin pellon puolelle kaatunu!!
Onneks se teidän naapuri kaatoi ne puut, tollanen on kyllä pelottavaa!!
Ja siis todellaki, lapsena kaikki oli niin toisin: hanget korkeampia, karkit suurempia, kesät lämpöisempiä, tuulet lempeämpiä... ;)
Terhi: no mutta todellakin, kylläpä on taas kerran meillä samisjuttuja!!! Mulla on tosta joulukuusi-asiastakin aivan samanlaiset fiilikset, en haluais hyvää puuta kaataa muutaman päivän takia. Ja ihan samaa ajattelen, että en olis kyllä koskaan uskonut ajattelevani näin... Tänä vuonna nyt sit vissiin toi kuusi "pelasti" kuusettomuudelta, mutta olin kyllä alustavasti jo ajatellut mun "valopuuta" joulukuusen virkaan.
Vissiin kun tulee vanhemmaks alkaa ihan todella miettiä monenlaisia asioita. On ilmeisesti viisastunu tai jotain!! ;)
Heippa! Aika tuuli ollut siellä! Me ollaan jo muutaman vuoden koitettu kantaa kortemme ketoon sillä, että istutamme uutta puustoa: kkuusikin kasvaa niin hitaasti että jos minä sen istutan niin siitä nauttii vasta sitä seuraava sukupolvi :D
VastaaPoistaKupla: joo, taisi olla tällanen eteläisen Suomen vitsaus tällä kertaa toi Oskari. Meillä kyllä todellakin nurkat paukkui talossakin!
VastaaPoistaMä tahtoisin istuttaa tänne vaahteroita... saa nähä saanko koskaan toteutettua.