pirteä pakkaspäivä

Tänään on ollut kaunis, aurinkoinen päivä. Kylmä tosin, mutta jostain ihmeen syystä mua ei ole tänä talvena palellut oikeastaan ollenkaan ulkoillessa. Saatan ihan hyvin mennä koirien kanssa lenkille, vaikka pakkasta on liki -20 astetta, ja ainoa mihin ehkä hiukan nipistelee on posket. Eikä niihinkään mitenkään liikaa. Olen oikeastaan joutunut tekemään pieniä lenkkejä lähinnä koirien takia, koska pelkään, että ne vaatteista huolimatta palelee - itse olisin tarjennut pidemmällekin mennä.

Olen vähän ihmetellyt tätä palelemattomuuttani. Yleensä nimittäin olen tosi viluinen. Ehkä noi mun vaatteet vaan on niin hyvät, vaikka ovatkin jo monta vuotta vanhoja ja taatusti on paras terä niistä aikaa sitten kadonnut. Mä tapaan pukea koiralenkille päälle kunnolla: leggarit ja pitkähihainen trikoopaita, neulekauluri (ehdoton!!), ukin vanha slipoveri (kauhea, mutta niin paras lämmike talvella), villasukat, toppahousut, untuvatakki, nahkarukkaset, pipo, goretex-talvisaappaat. Noilla pärjään - ja olen pärjännyt siis jo monta vuotta samalla setillä. 

Tykkään ulkoilla ja tykkään, kun vaatteet on kelin mukaiset. Käytän pakkasella toppahousuja myös vaikkapa kouluun mennessäni. Mulla on oikein rituaalit aina, ennen kuin pääsen istumaan paikalleni... riisun toppaa ja sitten vaihdan pitkää villasukkaa ja fleecetakkia päälle. Mua kun ahdistaa tunkea takin alle paksusti vaatteita, jos pärjään autossa esimerkiksi ilman sitä fleeceä. Ja kuitenkin sit sisätiloissa tarviin ne villasukat (ja olen muuten aina sukkasillani...) sekä fleecen. No enivei, musta tuntuu, että ikää kun tulee tarpeeksi niin ei enää niinkään piittaa miltä näyttää, vaan tärkeämpää on se, että on lämmin ja mukava olo.

Tänään oli taas koulupäivä. Nyt on ihan mielenkiintoinen aihe meneillään: yritystoiminta. Mua kun kuitenkin aina ja aina vaan kiinnostaisi se oma yritys... ihan sellainen pieni oma juttu vaan, just sen kokoinen, että työtä olis, muttei liikaa, ja tienestiä olis sen verran, että elää pystyis - ei leveesti, mutta turvatusti kuitenkin. Meidän pitäis nyt tehdä liiketoimintasuunnitelmat (tämän kurssin arvostelteva työ) ja mä aion tehdä sen sellaisesta aiheesta, mikä mua oikeasti kiinnostaisi ja teen työn ns. tosimielessä.

Lähdin tänään itse asiassa koulusta jo puolilta päivin kotiin. Tuo mainitsemani työ on nimittäin sellainen, että suurin osa porukasta tekee sitä ryhminä - minä olen vastarannan kiiski ja haluan tehdä sen ihan itekseni - ja koska sitä alettiin siinä sitten tekemään, päätin lähteä kotiin omaan rauhaani hommiin. Mutta koska aurinko paistoi, ja koska olen ollut nyt 8 päivää putkeen joko töissä tai koulussa, eli meillä ei todellakaan ole siivottu aikoihin... päätinkin auringosta piristyneenä käyttää koirat ensin lenkillä ja sitten siivota. Ja näin teinkin. 

Nyt on jo iltamyöhä, enkä ole aloittanutkaan kouluhommia, mutta päivä se on huomennakin. Mulla on keskiviikko ja torstai etäpäiviä, ja ne aionkin käyttää ahkerasti hyödykseni. Silloin mua ei enää häiritse lattioilla lojuvat kanien papanat, taikka kaikennäköiset villakoiralaumat, jotka vaanii nurkissa, vaan voin hyvillä mielin keskittyä koulutehtäviin (joita piisaa...). 

Takana siis pirteä ja tehokas päivä. Toivottavasti huomenna on samanlainen tsemppi päällä. Kaiken kaikkiaan nyt on väsynyt mutta aika onnellinen fiilis. Hyvää yötä kaikille!

Heli