salaperäistä

On ollut varsin vaihtelevainen viikko. Paljon isoja asioita.

Maanantaina 

kuulin mullistavia uutisia. Sellaisia, jotka muuttaa monen ihmisen elämää. Myös minun, mutta paljon enemmän parin muun. 

Tiistaina

tapahtui jotain, jota olen pelännyt jo kauan tapahtuvaksi. Nyt tapahduttuaan - kaikessa kauheudessaan - se kuitenkin mahdollisesti muuttaa yhden jos toisenkin henkilön elämää. Yhden paremmaksi, ja sitä olen kyllä toivonut ja rukoillut jo todella kauan. Ja yksi toinen joutuu kenties viimeinkin tilille tekosistaan. Sietääkin. 

Keskiviikkona

koin kerrankin olevani hyvin vahva ihminen - taustatukenani Totuus ja Oikeus, jotka on vahvimmat tuet ikinä.

Torstaina

oli tapaaminen, joka vahvisti myös. Vaikka alemmuudentunto meinaa aina nousta pintaan, huomasin, että ihan hyviä eväitä on meilläkin antaa elämään. Suorastaan arvokkaita.

Perjantaina

oli koulupäivä. Vaivasin aivojani niin, että raksutus kävi. Kyllä teki hyvää!

Lauantaina

vastoin kaikkia odotuksiani sain tulla töistä siivottuun kotiin. Edellisestä kerrasta onkin kulunut aikaa... liian kauan... siis siitä siivoamisesta. Aika ei vain riitä. Eikä inspiraatio. Kouluhommia on niin mahdottoman paljon.

* * *

Ja nyt on sunnuntai, tosin vasta aluillaan... (kello on nyt 0:44) Ihan pakko oli kirjoitella, vaikka nuo alkuviikon jutut onkin ihan ufoja varmaan lukea... tuollasia vihjaisuja vaan. Kerron näistä kaikista lisää, varmasti, kunhan aikaa hieman kuluu. Niin moni asia on nyt vielä kesken ja parempi olla niistä hissukseen. Vaikka kyllä se vaikeeta on...

Menisköhän vaikka välillä vähän nukkumaan.

Heli