täällä taas

Kolmen vapaapäivän kolmas päivä menossa. Ihanasti on saanu lepuuttaa hermoa ja silleesti. Olen saanu aikaankin jotain juttuja, mitkä on tosi pitkään odotellu tekijäänsä... esimerkiksi nämä:

...jotka ovat siis vanhoja valokuvakansioita, mitkä päällystin kankailla. Niistä tuli kyllä aika ihanat, mutta totta puhuakseni noi viisi kansiota ei riitä yhtään mihinkään. Mulla on sellanen visio, että päällystäisin kaikki vanhat kansiot erilaisilla mustapohjaisilla kankailla ja sitten ne näyttäis kivoilta kun sais joskus niihin ne valokuvat sisään ja kansiot lopulta tuonne olkkarin kaappiin. 

Kuvat on tällä hetkellä tässä:

Äkkilaskelmalta siinä on noin 2500 kuvaa vuosilta 1995-2006 ja sitten siitä eteenpäin ne kaikki loput tuhannet valokuvat onkin tietokoneella. Olen perannut sekä noita paperikuvia että koneella olevia kuvia todella rankalla kädellä aina silloin tällöin joutessani, mutta silti niitä on aika älyttömästi. On jotenkin aika vaikeaa se perkaaminen... mutta kuitenkin mielestäni tarpeellista, koska kerta kaikkiaan kukaan ei vaan tarvii tuhansia kuvia. Tai öö, kymmeniä tuhansia. Sillä tuhansia niitä on edelleenkin.

Vaikka tuntuukin melkein mahdottomalta, niin jostain kai tuo homma vaan pitää aloittaa, ja puhdetta siinä kyllä sitten riittääkin toviksi, että valmiiksi asti pääsen. En tiedä oikein vielä, että miten käytännössä tämän projektin toteutan, muuten kuin että aloitan noista kuvista ja kansioista ja sitten tarpeen mukaan päällystän lisää kansioita (joita kyllä löytyy vielä vaikka miten paljon...) ja sitten teetän niitä koneella olevia kuvia jonkunlaisella tahdilla... sitten joskus, kun sinne asti pääsen. Toivottavasti mun mustavalkoinen visioni on siinä vaiheessa vielä hyvältä tuntunut idea...

Olen myös tehnyt puutarhatöitä. Hahhahhah... Eli olen poistanut (viimein) padasta kesäkukkaset, ne marketat, jotka olikin jo venähtäneet sellasiksi ehkä 60cm korkeiksi. Koitin sillon alussa vähän nyppiä niitä kuolleita kukkasia pois, mutta kas kummaa, kun se sitten unohtui vallan.. Mutta näytti ne silti kukkivan, joskin tosiaan myös kasvattivat aika korkeat varret, liekkö sen vuoksi juurikin, etten hoitanut niitä mitenkään.

No eilen sitten ostettiin uudet kukkaset pataa varten. Saa nähdä, milloin koittaa päivä, jolloin ne pääsee paikalleen... No ei vaiskaan, koitan kyllä tänään saada ne laitettua, ulkona on niin ihana ilmakin, että lienee pakko mennä vähän ulos jossain kohtaa. Ihan kiva on saada oven pieleen nätti kukkapata. Jollain oli idea - oliko se Krissellä? - että laittaa kukkien keskelle lyhdyn; taidan kokeilla samaa.

Mä olen tässä hiljaiseloni aikana lähinnä lukenut kasapäin kirjoja ja myös sortunut vähän shoppailemaan. Siis ihan sellasia pienehköjä juttuja kotiin, esimerkiksi nuo ihanat kynttiläkipot sekä myös tällaiset:

Ja molemmat siis täältä:

..eli tietenkin Habitaresta, jossa myös minä ihan ekaa kertaa elämässäni kävin, kun sain Ruusan arvonnasta palkinnoksi lipun. Sain mukaan Helsingissä asuvan ystäväni, ja olihan siellä ihan kivaa yhdessä pyöriskellä. Mä en siis ole koskaan vastaavassa käynyt, joten en tiennyt mitä odottaa, eli en osaa sanoa oliko hienommat vai huonommat systeemit kuin aiemmin. Minusta ihan jees, tosin eniten mua kiinnosti se osasto, missä oli kaikkee kivaa sälää myytävänä. Noiden kynttiläkippojen lisäksi ostin myös pari korttia ja sit sellasen keraamisen raastimen, jota en tosin ole vielä käyttänyt, saakin nähdä päätyykö se vielä jollekulle joululahjaksi...

Olen myös kotona tehnyt vähän jotain. Esimerkiksi sain palautettua olkkariin taas tuon ihanan turkoosin värin, kun silmiä alkoi lopulta niin paljon särkeä ne oranssit sohvanpäälliset, että oli pakko tarttua siihenkin toimeen ja vaihtaa päälliset. Olen shoppaillut myös tollasen ihanan pienen tyynynpäällisen, mua jostain syystä vaan niin kovasti kiehtoo tuo kuosi, tuollanen "marokkolainen" tai miksi sitä sanois. 

Minusta nuo aiemmissa kuvissa olevat kynttiläkipotkin on jollain lailla samaa tyyliä (vaikkei ehkä oikeesti ole lähellekään, mutta minun mielessä nää on jotenkin samantyyliset...). Mustavalkoisuus on jo pidemmän aikaa kiehtonut mua muutenkin, ja nyt tein yhdestä pidempään mietitystä ajatuksesta totta, kun ostelin myös muutamat mustat astiat:

...eli nuo Teema-kupit, joita hommasin 6kpl. Mulla on aika sekalaisia noi kupit, on monenlaista kuviota, mutta niitä yhdistää kuitenkin tuo musta. Ja noista kaikista tykkään niin kovin, etten ees haaveile, että olis vain yhdenlaisia kuppeja. Niin, ostin myös sit Ikeasta mustia lautasia, ne tuo kans kivasti särmää astiakaappiin. Ja on se aina jotenkin piristävää, kun on jotain uutta, ees vaikka miten pientä. (Tuo ihan oikeanreunimmainen muki on muuten myös mielestäni tollasta "marokkolaista" tyyliä... tykkään siitäkin tosi paljon.)

Vaikka olenkin vähän sellanen kulutusvastainen, en voi mitään sille, että välillä iskee jonkinlainen ostomania ja tekee mieli vähän shoppailla... useimmiten ne mun kohteet sitten on just tollasta; kuppeja, lautasia, kynttiläkippoja... Ja äskettäin ostin myös useampia lakanoita, kun oli niin kertakaikkisen edullisia. Meillä kun on paripeitto, niin siihen ei ihan aina löydykään niin helposti pussilakanoita, mutta nyt sorruin ostamaan oikein sitten kolme settiä, kun maksoivat jotain 26€/setti (pussilakana+tyynyliinat). Ja kun olivat niin ihaniakin:

Jotexilta siis löytyivät, mulla on jo aiemmin ollut tuollanen tummansininen versio, nyt ostin sitten turkoosit, punaiset ja vielä vaaleanharmaatkin... Tuntui kyllä ehkä pikkuisen liioitellulta ostaa noin monet, mutta no... niistä piisaa nyt sitten pitkäksi aikaa. Ja voin laittaa vanhan erittäin väsähtäneen pussilakanan muihin tehtäviin... (eli todennäköisesti miehelle autotalliin johonkin peittelyhommiin)

Mä en oikein hirveesti ole innostunut mistään retroiluista taikka kirkkaista väreistä, mutta tuollaset pelikortit nappasin kuitenkin mukaan silloin, kun äitini huushollia tyhjennettiin. Aina välillä katselen noita ja mietin, miten ne hyödyntäisin... Voisin hyvin kuvitella nämä jonkun värikkään kodin lastenhuoneen seinälle tauluksi, mutta osaanko kuvitella niitä meille, en tiiä... En kuitenkaan raaski poiskaan laittaa, on ne jotenkin niin kivat.

Laitetaan nyt vielä kauniiksi lopuksi kuva minun parhaasta ystävästäni, eli suklaalevystä. =) Voi ihme, miten paljon ihmiseen tuota suklaata voikin mahtua... Puolustelen suklaaholistiuttani sillä, että tuo on kuitenkin 80-prosenttista versiota, eli to-del-la terveellistä... Niinpä niin. Mutta no, jotain iloja pitää ihmisellä elämässä olla, eikö niin?

Aurinkoista sunnuntaita kaikille, mä koitan nyt patistella itseni sinne pihalle istutushommiin...

Heli