Olen tässä miettinyt taas. Olen seuraillut, miten erilaisista kestojutuista on tullut tosi trendikäs juttu. Jokaisen ekoihmisen pitäisi varmaankin juuri nyt ommella kaikki vanhat vaatteet ja muut tekstiilit erilaisiksi kesto-tuotteiksi, kuten vessapapereiksi, nenäliinoiksi, hedelmäpusseiksi, talouspapereiksi ja vanulappujen korvaajiksi. Plus kaikki langat ja niiden pienet pätkätkin erilaisiksi käytännöllisiksi kestotuotteiksi.
No eipä siinä mitään, kestotuotteet on oikein hyvä juttu. Kannatan niitä kyllä oikein lämpimästi, esimerkiksi kestorättejä, kankaisia pikkuhousunsuojia ja niitä virkattuja tai ommeltuja vanulapun korvikkeitakin. Kuin myös kauppakasseja ja hedelmäpusseja. Ja monia muitakin asioita.
Mutta. Nyt olen todennut itsellä vähän niin kuin ongelman.
Nimittäin mitäs sitten, jos ei oikeasti tarvi mitään kestotuotteita, mutta silti tulee niitä tekstiilijätteitä? Koska kyllähän siitä minun vanhasta rikkinäisestä paidasta todellakin vielä saisi ommeltua sitä ja tätä, puhumattakaan jostain isosta lakanasta. Rikkinäiset sukat voisi käyttää vielä johonkin siivoushommiin ja entäs sitten ne sukanvarret, joissa ei ole mitään vikaa, kun se reikä on kantapäässä? Vai pitäisikö peräti nyt alkaa kunnostautumaan ja parsimaan pikkusukat, tai ommella monta vuotta vanhan tosi hiutuneen trikoopaidan saumat uuteen uskoon (joka tosin kaventaisi paitaa aika tavalla) ja lisätä paidan käyttöikää vielä tovi?
 |
| Saatu kaverilta. Minä en valitettavasti osaa tehdä tällaisia ihanuuksia. |
Voi tuntua nyt kyllä ihan supertyperältä tämä tällainen pohdinta, mutta tällaisia minä täällä nykyään mietiskelen. Olen ihan oikeasti huolissani maapallon tilasta ja kaikenlaisesta jätteestä. Toisaalta koen hirmu vaativaksi tavoitella jotain nollahukkaa eli zero wastea.
Olin aikanaan ihan hirveän innoissani, kun H&M alkoi kerätä tekstiilijätettä ja löysin paikan, minne voi viedä ne rikkinäisetkin vaatteet, ettei tarvinnut roskiin heittää. Kuvittelin, että niistä todella tehdään jotain imeytysmattoja, niin kuin luvattiin... Mutta nyttemmin olen siinä käsityksessä, että minne lie menevät muiden riesaksi nekin rytkyt. Sen kyllä sanon, että minun ostokset H&M:stä EIVÄT lisääntyneet tuon toiminnan takia - en osta mitään, jos ei ole tarvista. Eli se parjattu alekuponki jäi kyllä useimmiten minulta käyttämättä, vaikka sellasen saatoinkin ottaa vastaan "kiitokseksi" kierrätykseen tulleesta pussukastani.
Viimeisin niitti oli, kun luin Arkijärki-blogista jokin aika sitten, että keräyksiin ei pitäisi viedä mitään muuta kuin ihan puhtaita kuituja. Siis tarkoitan, että vain puuvillaa, villaa, pellavaa jne, ilman mitään elastaanilisäyksiä. Meidän vaatteista suurimmassa osassa on elastaania, koska minä nyt vaan tykkään siitä, että vaate on joustava. Toisaalta, oli sitten mitä kuitua hyvänsä, minä en halua viedä noihin H&M:n keräyslaatikoihin enää yhtään mitään...
Samoin luin tuolta (vai kuuntelinko podcastista Outi Pyyn haastattelun?), että esimerkiksi kierrätyskeskuksen tms. keräykseen menevä vaate on lähinnä pa*kaa, jonka keräyspaikan henkilökunta vippaa suoraan roskikseen. Meni ihan maku kyllä kaikesta tekstiilien kierrättämisestä, vaikkakin uskon, että se paikka, jonne minä vaatteet vien, EI vippaa niitä roskikseen. Tottakai pitää viedä siistiä ja puhdasta vaatetta, mutta jos Outin mielestä koirankarva tekee vaatteesta kierrätyskelvottoman (siis myyntimielessä), niin sitten meiltä voisi kaikki vaatteet kipata suoraan roskiin vaan... koira/kissa/kani-perheessä vaatteissa ja kaikissa muissakin tekstiileissä on AINA karvoja, vaikka ne miten hyvin puhdistaisi ennen eteenpäin lahjoittamista! Eikä ne minusta kyllä niistä samantien käyttökelvottomia tee.
No joka tapauksessa nyt sitten olen viime aikoina tuumaillut näitä kahta eri puolta tuosta tekstiiliasiasta. Eli mitä teen rikkinäisille tekstiileille, jos niitä EI voi viedä sittenkään keräyksiin, siis sinne, missä niistä nyt sitten tehtäisiin vaikka imeytysmattoja, jos niitä ei kerta oikeasti tehdäkään...? Ei niitä roskikseenkaan oikein ilkeäisi heittää, etenkin jos vaikka paita on ihan järkyttävän rikki hihoista ja saumoista, mutta siinä onkin vielä vaikka miten paljon ehjää kangasta esimerkiksi selkäosiossa. Koska pitäisi olla tosi ekologinen ja surautella niistä nyt sitten vaikka kestovanulappuja, kestotalouspapereita tai vaikka pipoja lapsille... puhumattakaan nyt sitten sukista, joiden a) varsista voi tehdä ponnareita, b) resoreista voi tehdä uusia resoreita vaikka paidan hihoihin, c) muista osista voi tehdä vaikka rättejä vessanpesuun jne jne jne.
Koska olen tällainen, että otan asiat aina hyvin raskaasti, olen tästäkin nyt siis kehitellyt itselleni ongelman. Jokin aika sitten heittelin kyllä ihan vaan roskiin (tai uuniin, paha minä!) vanhat rikkinäiset sukat. Siis sen jälkeen, kun totesin, että en siis voikaan enää viedä niitä sinne H&M:n keräykseen - ja minä kun nyt vaan en tartte enempää mitään vessanpesurättejäkään. Ja olen kyllä aiemmin leikellyt kuuliaisesti miehen rikkinäiset työpaidat autotalliin räteiksi, mutta joku raja nyt siinäkin, miten paljon sinne niitä rättejä tarvitaan. Myös vanhat lakanat on meillä menneet autotalliin erilaisiin peittelytehtäviin, mutta niidenkin määrä taitaa olla jo riittävä siellä. Olen myös kiikutellut kissatalolle vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita, mutta kyllä mä nyt hiukan mietin, kehtaanko sinne kuitenkaan jotain veritahraista lakanaa antaa... (eli pitäisikö siitä nyt sitten leikata ja ommella vaikka nenäliinoja, joita oikeasti EN halua??)
Vaikeaksi menee.
Tunnustan, että en ole esimerkiksi parsinut villasukkia varmaankaan koskaan. Mulla on niin paljon villasukkia, että olen vain suosiolla ottanut sitten käyttöön seuraavat, kun jotkut on kuluneet puhki. Kuitenkin kai ekologisuuden nimissä pitäisi parsia. Tai vaikka purkaa koko sukat, hehheh, ja neuloa niistä langoista sitten uudet... tai lahjoittaa langat jollekin, joka neuloo, itse kun en neulomista harrasta. Huoh.
Mulla on myös yksi neulepaita, jonka kainaloissa alkaa olla nyrkinmentävät reiät, mutta en ole tehnyt niille mitään. Tämä on kyllä huono homma, sillä kyseessä on ihan lempipaitani... Se vain on niin ohutta neulosta, että en todella tiedä, miten sen saisi korjattua (=en osaa), ja niinpä se vaan aina jää korjaamatta. Olen kyllä ajatellut, että teen siitä sitten vaikka lapasia (siis ompelemalla ompelukoneella, jonka juuri ja juuri osaan) tai jotain, kun se on kerta kaikkiaan siinä kunnossa, ettei enää kehtaa pitää päällä - mutta mä oon kyllä vähän sellanen junttieinari, että kehtaan sitä paitaa edelleen pitää, ainakin koulussa, ja kotona nyt varsinkin.
Mä olen kyllä vaatteiden ostamisessa ihan äärimmäisen huono, voisi ihan aliostajaksikin kutsua. Inhoan vaatekaupoilla käymistä, koska en löydä mitään kivaa koskaan. Sitten jos jotain ostan, kadun jo kotona, ja vähintäänkin huomaan, että ei se niin hyvä ollukaan kuin kuvittelin. Joten mulla on ollut tapana vain ostaa se sama trikoopaita kuin aina ennenkin (H&M, koska en ees tiedä, mistä muualta vastaavia saisin, koska inhoan kaupoilla käymistä, enkä siis saa edes etsittyä muualta...). Mulla siis on läjä samanlaisia paitoja ja esimerkiksi sukat, alushousut ja rintsikatkin on aina samaa mallia ja mustaa väriä... säälittävää, mutta totta. Ja tosi helppoa itse asiassa.
Toisaalta moni mun vaate on saatu. En sinällään käy kirppareilla, mutta kylläkin esimerkiksi tyttären vaatekaapilla. (Se on ihan vaatehullu, puhumattakaan kenkähulluudesta. Ja minä hyödyn kyllä kieltämättä siitä...) Ekan kuvan leopardileggarit on ihan vastikään tyttäreltä pummattu - suoraan jalasta - ja ne on mielestäni aivan superihanat! Myös jalassa ihan mahtavan tuntuiset, joustavat ja pehmoiset. Mun all time favourite ruusuleggarit on saaneet pahan kilpailijan... Lisäksi mulla on tällä hetkellä päällä tyttäreltä saatu neuletakki ja monen monta muutakin vaatetta on peräisin jonkun muun vaatekaapista. Myös se lempparineuleeni, joka nyt lahoaa uhkaavasti.
Juuri nyt mulla on tilanne, että mun kaikki trikoopaidat on rikki. Myös mun lempiyöpaita (joka käy pikaisesti pesussa välillä ja palaa saman tien käyttöön taas) on aivan luokattomassa kunnossa, siinä on kohta enemmän reikiä kuin ehjää kohtaa, mutta en vain saa hommattua uutta, koska "kuka sen yöllä näkee" ja "onko mitään väliä jollain yökkärillä". (Ja aina voi ottaa kaapista miehen kerraston ja laittaa sen yökkäriksi (esim. viime yönä oli tuo vaihtoehto päällä), joten miksi edes ajatella OSTAA uutta yökkäriä...) Lisäksi mulla on monet trikoohousut (leggarit), jotka on parhaat päivänsä nähneet jo useita vuosia sitten.
(Enkä ehkä jaksa edes nyt avautua siitä, miten paljon toivoisin vaatteiden olevan ekologisesti ja eettisesti tehtyjä ja miten vaikea on sitä tietoa löytää ja miten sekin tekee sen, että en vaan jaksa enkä halua sitten ostaa yhtään mitään mistään ja senkin vuoksi olen vielä enemmän aliostaja ja kuljen aina vaan rikkinäisemmissä vaatteissa...)
Olenkin nyt kovasti pohtinut, mitä noiden rikkinäisten kanssa sitten oikein teen. Onko mulla täällä kohta työpaja, jossa surahtelee tulemaan hirveä kasa kesto-jotakin? Vaikka en edes tarvi mitään?? Onko typerää tehdä jotain, mille ei ole käyttöä? En nyt varsinaisesti ehkä kehtaisi tarjota kenellekään kasaa rikkinäisiä sukkia ja paitoja... mutta haaskaanko nyt ihan älyttömästi valmista kangasta, jos heivaan nuo vain roskiin?
Yksi vaihtoehto olis tehdä juttuja muille. Mutta. Kenelle?? Olen ommellut kestohedelmäpusseja jo varmaan kaikille ketä tunnen... Enkä totta puhuakseni tiedä ketään, joka haluaisi käyttää kestotalouspaperia. Olen ommellut ja antanut tuollasia vastaavia asioita esimerkiksi omille lapsilleni, ja löytänyt niitä sitten heillä käydessäni lastenhuoneen lattioilta tai muualta ihan selvästi käyttämättöminä pyörimässä. No, ei väkisin. En tosiaan viitsi käyttää aikaa ja energiaa tekemällä asioita, joita he ei edes halua.
Mä kyllä toisaalta kovasti tykkäisin ommella tuollasia hyötyjuttuja. Olen joskus miettinyt jotain myymishommeleitakin, mutta näyttää, että kaikilla on jo kaikenlaista tuollasta. Jotenkin tuntuu, että en oikein osaa osua sopivaan saumaan näiden juttujen kanssa. Olen itse esimerkiksi ommellut noita kestohedelmäpusseja jo yli 20v sitten. Silloin ei tullut mieleeni tehdä siitä bisnestä... olispas tajunnut!! Nyt on vähän myöhäistä.
No, ei mulla tän kummempaa. Olen vaan näitä ajatuksia pyöritellyt päässäni tässä nyt, kun aikaa tuntuu olevan kaikenlaiseen joutavaan mietiskelyyn... =D Ei vaan, oikeasti pidän tosi hienona asiana sitä, että ihmiset pitää tärkeänä olla haaskaamatta materiaaleja. Kertakäyttökulttuuri on ihan syvältä!! On ihan mahtavaa, miten näyttäisi nousevan uusi sukupolvi tiedostavia nuoria aikuisia. Minä kuitenkin kavahdan sellasta ehdottomuutta, jolta esimerkiksi nollahukka jotenkin haiskahtaa... Jätteettömyyteen pyrkiminen on erittäin tärkeää, mutta mun pää ei kestä sitä täydellisyyteen pyrkimistä tässäKIN asiassa.
Jään nyt sitten pohtimaan, alanko kuitenkin ommella noista jotain viisasta sen sijaan, että viskaan roskikseen. Toisaalta, vielä nuo paidat päällä pysyy, vaikka ovatkin ihan reikiä täynnä. =D Mites teillä nää asiat, pohditteko samoja? Entä käyttääkö kukaan muu rikkinäisiä vaatteita niin pitkään, että ne lähes rapisee päältä pois...? =D
Tuulista illan jatkoa kaikille!
Heli
Samoja probleemia ajoittain täälläkin. Mulla on nytkin auton peräkontissa kolme muovikassillista poismeneviä vaatteita, jotka pitäisi heivata jonnekin, mutten tiedä minne. Myydä en viitsi, kun siinä hirveä homma, enkä jaksa 2 euron takia alkaa valokuvata edestä ja takaa ja sopia aikatauluja hakemiselle... Eikä nuo edes menisi kaupaksi, kun pientä nyppyä ja kulumaa. Tiedän, että jossain naapurikunnassa on tekstiilinkeräyspaikka, mutten ole saanut aikaiseksi kurvata sen kautta.
VastaaPoistaOon sitä mieltä, että kaikki kierrättäminen pitäisi tehdä helpoksi. Eikä niin, että tarvitsee aina ajaa naapurikaupunkiin ja nähdä kauhea vaiva sen asian eteen. Toisekseen toki omat kulutustottumukset pitäisi karsia järkeviksi - niin kuin sulla ja mulla varmasti on, kun ei olla mitään himoshoppaajia todellakaan :D
Vaatteita mä pidän aikalailla siihen asti, kunnes niihin tulee sen verran nyppyä tai reikiä, ettei kehtaa. Sen jälkeen siitä tulee joko mökkivaate tai autorätti, mutta kuten sanoitkin, niitäkään ei voi ylenmäärin olla.
Mun pitäisi jälleen kerran tehdä karsimiskierros sekä omalle että lasten vaatekaapeille. Mutta kun ahdistaa jo ennakkoon se puljaus niiden pois menevien vaatteiden kanssa. Omat hyväkuntoiset mielellään myisin eteenpäin, mutta kun siinäkin on just se hemmetin vaiva ja käteen jää jokunen hassu euro... huoh.
Tuo on kyllä niin tuttua, että on kasseja oottelemassa matkaa jonnekin. Mulla on se hyvä, että täällä on paikka, mistä viedään kaikkea mahdollista suoraan tuonne rajan taakse ja sinne kelpaa tosi monenlainen tavara ja vaate. Ja toisaalta sit sellaset ihan surkeat pyyhkeet yms. käy vaikka kissatalolle, joka on myös lähellä.
PoistaTekstiilien kierrätysmahdollisuudet ei tosiaan taida vielä olla kovin hyvällä mallilla. Ongelma on kai ennen kaikkea se, että niihin on laitettu sellasia materiaaleja, jotka on kierrätyskelvottomia. Ja toinen ongelma on sitten se kertakäyttö- tai ehkä pikemminkin pikamuotikulttuuri. Oot ihan oikeassa, että ihan ekana pitäisi ne kulutustottumukset järkeistää - sitä tässä kovasti oon ite opetellut viime vuosina, vaikka en sitä ennenkään mikään kova vaateshoppailija ole ollutkaan. Nyt on haasteena se eettisten vaatteiden löytäminen, mikä on ihan hiuksia revittävän rasittavaa ja vaikeaa...
Tuo kirppari- tai mikä tahansa myyntipuuha on mulle tosi vastenmielistä, en jaksa sitä vaivaa. Mieluummin lahjoitan sitten vaan, vaikka välillä hiukan mietityttää, että olisko jonkun roposenkin voinut saada niistä. Mutta ne muutamat roposet ei ole mielestäni vaivan väärti. Itse pitäisi varmaankin koittaa etsiä vaatteita kirpparilta, mutta sekin on mun mielestä niin tavattoman turhauttavaa puuhaa, koska jotenkin mulla vaan ei ole yhtään sellasta silmää, että osaisin löytää sieltä oikein mitään.
Tsemppiä sulle karsimishommiin! Mä tekisin sellasta tosi mielelläni ja harmittelen, kun ei oo mitä tehdä enää nykyään!
Meillä vanhat lakanat päätyvät joko autotalliin tai puutarhaan. Jos niistä vielä sen jälkeen jää jotain niin laitan energiajätteeseen. Samoin sinne päätyvät vanhat vaatteet. Koska kunnon kierrätystä ei ole niin en suostu ahdistumaan asiasta. Vaatteeni yritän ostaa mahdollisimman luonnonkuituisina mutta myönnän sortuvani esim. farkuissa elastaaniin, ne vaan on niin mukavat päällä. Toisaalta käytän vaatteeni ihan loppuun.
VastaaPoistaLehdessä oli juuri mielenkiintoinen artikkeli siitä kuinka monta kertaa yhtä vaatetta pidetään. 100 käyttökertaa on jo ihan hyvä luku, Kiinassa luku on tippunut parissa vuodessa luvusta 200 ->60. Se on myös asia johon itse aion kiinnittää huomiota, kun ostan vaatteen on se varmasti oltava sellainen jota käytän ahkerasti.
Mä oon miettinyt, että esim vanhat ihan sököt matot (eli meidän tapauksessa ne, joista kanit on järsineet loimilangat...) vois laittaa pihaan maata pehmentämään, siis niin kuin syksyllä maahan ja keväällä siinä alla olisi pehmentynyt paikka jollekin kasvimaajutulle. Näin ainakin Kaarina Davis opastaa. Mutta en ole saanut sellasta aikaiseksi. Mihin sinä siellä puutarhassa siis lakanoita käytät??
PoistaTäällä ei kerätä energiajätettä muualta kuin yrityksiltä, ja noissa jätepisteissäkin on vain ne muovipakkaukset yms. Toisaalta se loppujätehän kyllä menee poltettavaksi hyötyvoimalalle, eli sinne kun laittaa ne vaatteenriekaleet niin energiaksi ne menee. Kuitenkin mietin, että niissä rikkinäisissä vaatteissa on yleensä myös paljon ehjää kangasta, tai vaikka nappeja ja vetoketjuja, että jos olisi oikein kierrätyshenkinen niin nehän pitäisi nyppiä talteen... mutta kuinka moni sitä tekee, en minä ainakaan.
Tärkeää olisi, että käyttäisi vaatteet loppuun asti. Ja luonnonkuidut on tosi hyvä juttu. Ihan kamalaa kyllä tuo kertakäyttökulutus, tai tuo Kiinan tilannekin! Voi vitsi, kumpa ihmiset ajattelisi enemmän... Mä koitan myös hankkia pitkään kestävää silloin, kun jotain hankin. Mutta ei ne minun hankinnat kyllä aina ihan putkeen mene, valitettavasti.
No huhhuh. Pystyt kyllä menemään todellakin syvälle näissä sun pohdinnoissa. Ja välillä mua vähän hirvittää, kun tuntuu, että tunnollisena otat koko maailman vastuun omille pienille hartioillesi <3.
VastaaPoistaNoloa varmaan tunnustaa, mutta mulla ei ole käynyt mielessäkään mikään kestotuotteiden ompelu, vaikka niitä vinkkejä olen nähnytkin. Ja suoraansanottuna osa niistä jo ajatuksen tasolla vähän ällöttääkin (esim. kankaiset pikkuhousunsuojat, mikä toisaalta tuntuu vähän hassulta ällötyksen kohteelta, koska pestäänhän niitä housujakin kuitenkin).
Kaupassakäyntiä varten mulla on kestokassi ja hedelmiä varten kestopussi ja siinä se oikeastaan on, mitä koen tarvitsevani. Tai paremminkin mitä tiedän varmasti käyttäväni. Jos menee turhan vaikeaksi, itseni tuntien tiedän, että luovun käytännöstä.
Vaatteita en osta ennenkuin on ihan pakko. Ja niitten suhteen olen tehnyt sellaisen päätöksen, että enää en osta mitään esim. H&M:ltä tai muilta vastaavilta, vaan ihan oikeasti koitan valita niin eettistä ja kestävää kuin mahdollista. Olkoonkin, että joutuu maksamaan enemmän, mutta eipä se halvaksi tule sekään, jos yhtä kunnollista vaatetta vastaan joutuu ostamaan monta huonolaatuista, jotka kuluu samassa ajassa loppuun.
Risat tai muuten jo tiensä päähän tulleet T-paidat ym. päätyy autotalliin rievuiksi. Joskin on jo melkoinen laatikollinen ennestään, mutta harvakseltaan uutta rättiainesta enää edes syntyy.
Ja täällä meillä on kätevä tekstiilien kierrätyspiste, joka kylläkin on kaventanut sitä valikoimaa, mitä sinne saa viedä. Ennen esim. kengät ja laukut oli OK, mutta enää ei. Samoin ennen sai viedä vaikka rikkinäisiä sukkia kunhan olivat puhtaita (justiin niitä imeytysmattoja varten, joita ei nyt sitten vissiin enää harrastetakaan..).
Energiajäte lienee se oikea osoite kaikelle, mikä ei muualle enää kelpaa, mutta sen olen kokenut tosi ongelmalliseksi, kun energiajätteen keräyspisteitä ei täällä ole, enkä todellakaan lähde muutamaa sukkaa viemään erikseen jäteasemalle.
Villasukkia olen elämäni ensimmäisen puoliskon aikana parsinut, vaatteita paikannut, neuleita purkanut langoiksi ja tehnyt niistä sukkia ja lapasia ja uudistellut sitä sun tätä vaatetta niin paljon, että nyt kun se ei enää ole taloudellisen pakon sanelemaa, en ole sitä tehnyt. En kuitenkaan tästä ole kantanut huonoa omaaatuntoa.
Tekstiilit ei taida olla mun osalta se kohde, jonka suhteen pystyn tekemään kovinkaan paljon maailman pelastamiseksi. Mulle helpompaa on edelleen kävellä ja pyöräillä autoilun sijasta, välttää lentämistä, kertakäyttökulutusta, muovia, sekajätekasojen kerryttämistä ja kierrättää sen minkä vähänkään järkevästi pystyn.
Aurinkoista päivää sinne ja toivottavasti et itseäsi ihan ahdistuksen partaalle pohdi ja stressaa <3
No, tää on kieltämättä mun ongelma, kun tuntuu, että kaikki asiat on niin raskaita ja väsyn niiden huolien alla. Yksi ihminen ei voi maailmaa pelastaa, mutta toisaalta mulla on iso työ siinä, että saisin lähipiirin tajuamaan, että kuitenkiin jokainen voi tehdä jotain. Siis kun meillä tuntuu täällä olevan vallitseva ajatus, että mitään ei kannata tehdä, kun Intia ja Kiina ja mitä näitä nyt onkaan kuitenkin pilaa kaiken... Mun luonteeseen kyllä siis kuuluu tää ikuinen huolehtiminen jostain ja välillä se ahdistaa ja stressaa kieltämättä aika paljon ja kaikki tuntuu itsestäkin ihan menetetyltä ja toivottomalta. Mutta en mä silti osaa olla tekemättä jotain, tai pohtimatta asioita.
PoistaMä varmaankin olen niin monen ekoilijan seuraajana instassa, että tuntuu jo noi kestotuotteet ja niiden ompelut tulevan korvista ulos. Ajatus on oikeasti hyvä ja mielettömän hienoa, että hyödynnetään aineet ja korjataan risat jne. Mutta ite tuntuu vaan hullulta, kun en kerta kaikkiaan tarvii mitään kestotalouspapereita, en oo niitä kertakäyttöisiäkään tarvinnu koskaan. Meillä pyyhittiin lasten suut ihan vaan tiskirätillä aikanaan. =D
Noi kestopikkuhousunsuojat ei minusta oo kauhea ajatus ollenkaan. Käytän niitä siis itse koko ajan, oon käyttänyt jo vuosia. Käytin aikanaan myös kestositeitä joskus, nyt en oo niitä tarvinnu enää pariin vuoteen... Sen sijaan kestonenäliinat yököttää mua. Kauhea olis pestä räkäisiä rättejä, yök! Saatikka vessapaperit... riippuen tietty että onko sitten tarkoitus huuhtoa hanurinsa aina ensin ja pyyhkiä sitten, sehän on ihan kuin pyyhkeen käyttöä ja sitten ihan ok. Mutta joku pissa/kakkapyyhe, juu ei kiitos mulle sellasia! En usko oikein noiden nenäliinojen tai vessapaperien hygieenisyyteenkään, vaikka ne miten pesis. Eikö ne räkätauditkin vaan leviäis tollasella konstilla?
Mä en tiedä ostanko vielä jatkossa H&M:stä. Mun on todella kohta jotain tehtävä vaatteitteni kanssa, kun paidat on niin huonossa jamassa. Pitää tutkia asiaa. Oon myös sukkani sieltä ostanut (aina se paketti niitä mustia samanlaisia sukkia...), mutta ne nyt varmasti saa muualtakin. Mä vaan en jaksaisi sitä etsimistä.
Sä oot ollu todella ahkera korjaamaan näköjään. Mä en oo ees lasten ollessa pieniä ollut ahkera siinä, ennemminkin vasta nyt alkanut enemmän sitä asiaa miettimään. Me ollaan toisaalta saatu niin paljon vaatteita lapsille aikanaan, että niitä on aina ollut ehkä ennemminkin liikaa ja olen sitten varmaankin vaan hävittänyt risat pois. Toisaalta en muista hirveemmin että olis vaatteita ollu korjausta vailla (paitsi hei, oon mä jotain ulkohousun polvia kyllä paikkaillut!), ennemminkin meiltä on vaatteet aina vaan sitten lähteneet eteenpäin kiertoon jollekin. Mutta toi sukkien parsiminen mun kyllä nyt pitäis viimeinkin ottaa haltuun...
Energiajätteen sijasta ne muutamat sukat voi kyllä laittaa sekajätteeseen. Sinne energianpolttoon se sekajäte ainakin täällä menee joka tapauksessa, eli osoite on ihan sama kuin energiajätteellä. Mun mielestä asia on niin, että energiajätettä ei kerätä missään muilta paitsi yrityksiltä. Eli kotitalouksissa energiajätteeksi lajiteltavat kamat menee sitten vaan sinne loppujätteeseen. Joten heitä jatkossa ihan huolettomasti vain sinne ne rikkinäiset vaatteet. =)
Sun konstit maailman pelastamiseksi on erinomaiset! Jokainen kun tekee sen minkä voi, niin se on jo erittäin paljon! ♥
Mukavaa loppuviikkoa sinne! ♥
Kysyppä paikallisilta Martoilta onko joku taho lähellä jotka vielä kutovat mattoja kangaspuilla, Monilla seurakunnilla on erilaisia piirejä ja kerhoja myös. Siihen hommaan kelpaa kuteina sekalaisetkin kunhan pesty.
VastaaPoistaAivan totta!! Nuo voisikin olla mahdollisia paikkoja käyttökelvottomille rievuille. Kiitos vinkistä!
PoistaAh, samoja ajatuksia ollut täälläkin. Kun autotalliin on ihan turha kerätä mitään rättejä, niitä ei kukaan koskaan käytä.... ja harmittaa vietävästi laittaa niitä pönttöön täytteeksi.
VastaaPoistaJotain olen vienyt eläinsuojiin, mutta vaatetekstiili on minustakin vaikeaa kierrätettävää.
Kyllä, minustakin vaatetekstiili on vaikeasti kierrätettävää! Sen Outi Pyyn haastattelun kuultuani ajattelin, että en enää keräyksiin vie mitään vaan vippaan suosiolla roskiin, jos ei ole selkeästi sellasta, että joku ihminen tai eläin(talo) voi niitä vielä käyttää. Turhauttavaa, kun tahtoisi kuitenkin kierrättää asiallisesti, mutta vaatteet tehdään sellasista aineista, ettei ne ole enää kierrätyskelpoisia! Tähän tietty pitää nyt jatkossa sitten kiinnittää huomiota, että ostaa vain kierrätyskelpoista kamaa ja pitää ne ensin itse niin pitkälle kuin vain voi.
PoistaMeillä päin vaatteet voi viedä seurakunnan kirppikselle. Myyvät tai tekevät mattoja. Seurakunnan hyväksi menee rahay.
VastaaPoistaTuo kuulostaa hyvältä! Matonkuteiksi varmasti kelpaakin sellanen, mitä ei muutoin voi oikein kierrättää.
PoistaSinä paneudut kyllä hyvin aina ongelmiin. Minä korjaan vaatteen, jos on rikki ja haluan vielä pitää. Muuten pistän vaatteet pussiin ja vien vaatteiden keräysastiaan. Myydä en enää jaksa enkä viitsi roskiin heittää, ellei ole ihan roskaa. Ostan monesti vaatteita kirppareilta ja silloin on parempi omatunto, jos ei tule paljoa pidettyä. Ostan myös uutena ja pidän monia vuosia. Mukavaa tulevaa viikoa sinulle!
VastaaPoistaMä olen niin huono kirpparilla kävijä... en oikein löydä sieltä mitään. Mutta se olis kyllä erinomainen tapa hankkia vaatteita. Ja korjaaminen on myös tärkeää. Monesti aika pikkuvikaiset varmaan heitetään roskiin, kun niin halvalla saa uutta tilalle. Elettäispä vielä sellasta aikaa, että jokainen pitäis huolellisemmin vaatteitaan. Minä itsekin siis.
PoistaMukavaa uutta viikkoa sinulle!
Mun siskot on onneksi niin kovia shoppailemaan että saan heiltä paljon työvaatteeksi sopivaa. Kotivaatteet, eli tuttavallisesti pieruverkkarit, ovat juuri niitä mahdollisimman reikäisiä ja nuhjuisia. :D Vähän ostan mitään uutena (urheiluvaatteita, alusvaatteita ja kenkiä lukuun ottamatta), ja koitan suosia "kivajalkaliikkeitä".
VastaaPoistaItse käytän juuri siivouksessa ja ikkunanpesussa ym vanhat kierrätyskelvottomat vaatteet. Pyyhkäisen vaikka likaiset räystäslaudat ja nakkaan sitten menemään. Valitettavasti en tuossa parsimisessa ja kesto-juttujen ompelussa ole kunnostautunut. Lasten vaatteet lähtee kaikki eteenpäin, pääosin lahjoitan tarvitseville.
Huolellisemminkin varmasti voisi kierrättää mutta näillä nyt mennään.
Hyvää pohditaa oli aiheesta sulla.
Iloista maaliskuuta! <3
Minäkin saan paljon käytettyä esim. tyttäreltäni. Monesti toivon, että olispa jollain jotain mulle sopivaa pois menossa, ettei tarttis alkaa kaupoista etsimään... Oon usein miettinyt, että haluaisin käydä siinä vaatekaupassa, mistä sun blogissa on ollut useamman kerran juttua... en just nyt ees muista sen nimeä, mutta oot niin kovasti sitä kehunut, että jos vaikka sieltä mullekin jotain löytyisi osaavan palvelun avulla. Saa nähdä, jos joskus Tampereelle eksyn sillä lailla, että ehtisi sinnekin.
PoistaMä käytän siivousrätteinä jotain pyyhkeen riekaleita, mutta en oikein muuta, kun en yleensäkään sen kummempia rättejä siihen tarvi. Ei siis niin, ettenkö siivoaisi, mutta mulla on niin piintyneet tavat vain muutama paikka pyyhkäistä, etten tarvi monia rättejä. =D Ja siis käytän yleensä aina vaan niitä samoja rättejä joka paikkaan, pyykkään vaan välissä.
Mua kovasti kiinnostaa näitä asioita miettiä, vaikka välillä kyllä meinaa jo pää pimahtaa, kun on niin paljon monenlaista aiheeseen liittyvää keskustelua yms. En minäkään edelleenkään ole opetellut parsimaan enkä ole ommellutkaan muita kuin niitä hedelmäpusseja. Ehkä vielä joskus parsin ja ompelen enemmän, tai sitten ei. =D
Mukavaa maaliskuuta sinne myös ja tosi kiva oli kuulla sinusta pitkästä aikaa! ♥
Pienen tauon jälkeen oli kiva taas palata lempi blogien ääreen. :)
PoistaSe on Olgan puoti Lielahdessa Tampereella. Sitä kyllä suosittelen. :)
Tyttären kanssa innostuttiin postauksesi perusteella noita kesto vanulappujen ohjeita katselemaan, niitä varmaan tehdään tässä joku viikko. :)
Kiva kun palasit! Juu ja tuo Olgan puoti se oli, mitä tarkoitin. Pitää kyllä todella joskus mennä käymään!
PoistaMä olen itsekin miettinyt noiden kestovanulappujen tekemistä... Mulla on tällä hetkellä jouluna lahjaksi saatuja virkattuja versioita, mutta ne on vähän huonoja, koska ne on virkattu villalangasta... niistä irtoaa märkänä inhottavasti lankaa ja sitten sitä on suut ja silmät täynnä. Kankaiset olis varmasti parempia. Kiva kun säkin innostuit aiheesta! =)