keskiviikko 3. kesäkuuta 2020

ameriikan ihmeitä ja meidän keittiö



Mä olen nykyään oikein suurkuluttaja noille YouTube-kanaville. Lukulista (vai soittolista? vai mikä?) kasvaa uhkaavasti koko ajan, kun aina vaan löytyy uusia kivoja seurattavia. Ja ne mun suosikithan on siis kanavia, joissa on tavaroiden järjestelyä ja siivoamista sekä usein myös jonkun asteista minimalismia tai siihen pyrkimistä. En välitä muodista, vaatteista, meikeistä, musiikista tai mitä kaikkea sieltä nyt löytääkään - paitsi jos esimerkiksi siivotaan, karsitaan ja järjestetään meikit ja vaatteet. =D

Mun mies virnuilee, että taasko sä katselet, kun joku siivoaa. Yhtä lailla voin virnuilla hänelle, että taasko sä katselet, kun joku korjaa autoa tai ajaa autolla rataa ympäri 55 kertaa. Intressinsa kullakin!


Mä siis todellakin rakastan karsia ja järjestää tavaroita. Noita amerikkalaisia kanavia seuratessani olen lähes joka kerta ihan järkyttynyt siitä tavaran määrästä, mitä ihmisillä on! Ei ihme, että heidän talot on niin valtavia, ei se kamamäärä mihinkään suomalaiseen kämppään ikinä mahtuisikaan!

Mutta ei se kaman määrä itsessään, vaan ennen kaikkea se TURHA tavara jotenkin syö mun mieltä aika paljon. Seuraan kyllä myös muutamia minimalisteja, joilla on elämä sellasta kohtuullista, osassa hyvinkin niukkatavaraista. Mutta ihan sellanen perus jenkkimeininki tuntuu olevan sitä, että joka paikka on pullollaan kaikenlaista. Esimerkiksi vaatteita, leluja, kattiloita, kirjoja, ruokatarvikkeita, pyyhkeitä, lakanoita... puhumattakaan niistä "heittotyynyistä", joita on sohvat ja etenkin sängyt täynnä!


Toisaalta on erittäin mielenkiintoista seurata amerikkalaista elämänmenoa. Heidän talot on useimmiten suuria ja niissä on paljon huoneita, niissä on ullakot ja kellarit ja pantryt, ja jotenkin kaikin puolin ihan erityyppinen meininki kuin mitä täällä ollaan totuttu. Nykytaloissa nyt tosin jo varmaan alkaa olla niitä walk in closeteja ja makkarin yhteydessä olevia kylppäreitä, mutta noin niinkuin lähtökohtana ajattelen tällaista meidän talon kaltaista "perus"taloa.

Nyt koronan aikaan näyttää siltä, että osalla on siellä kyllä tuo ruokatavaroiden ostaminen ihan hiukkasen lähtenyt käsistä, kun ne ruokakomerot on aivan täynnä... Vai pitääkö ihmiset siellä yleensäkin valtavia määriä esimerkiksi tölkki/pullojuomia (limsoja tms) ja kymmenittäin snacksejä (=yleensä jotain patukoita) kaapeissaan? En osaa sanoa. Itselle kuitenkin pistää silmään se, miten paljon niissä ruokakomeroissa on kamaa. Toki vertaan näitä tietenkin vain omaan tyyliini pitää kaapit mahdollisimman tyhjillään. 


Näissä kuvissa on meidän keittiötä. Avohyllyt (á noin 3m) notkui ennen lasipurkkeja. Pikkuhiljaa olen niitä vähentänyt, koska olen todennut, että en vaan kerta kaikkiaan käytä jotain juttuja. En ole kokeileva kokki vaan aina samojen pöperöiden vääntäjä, joten koitan jatkossa jättää kaikki erikoisuudet todellakin ostamatta. Lisäksi olen siirtänyt esimerkiksi sokerit (palasokeria lukuun ottamatta) olemaan vaan pusseissaan alakaapissa. Tykkään tuosta uudesta väljästä hyllystä kovasti - tosin sinne saa ihan keksimällä keksiä täytettä nyt.

Jääkaapin, pakastimen ja noiden muutamien lasipurkkien lisäksi kaikki meidän ruoka-ainekset mahtuu yhteen alakaappiin. Aivan riittävästi on kaikkea, joskus liikaakin. Mua jotenkin ihan hermostuttaa, jos toi kaappi on liian täysi tai sekava tai siellä on jotain turhaa, ja mieluummin pidän siellä siis vain sellasia juttuja, jota käytetään varmasti. (Nytkin siellä on jotain ihme sokereita yms, pitäisi käytellä ne pois.)

Yhdessä alakaapissa on kodin tärkeät paperit, kuopuksen kansio (lähtee sitten hänen mukaansa aikanaan), mun opiskelujutut, kirjaston kirjat, mun rasvat, puhelinten laturit... Tuo kaappi on aika vastikään järjestetty uudelleen ja huvitti, miten iso ilo oli siitä, kun keksin kääntää tähtilaatikot sivuttain. Ihan uusi järkkä, jee! =D

Yksi alakaappi on näköjään jäänyt kuvaamatta, siellä on meidän kattilat, vuoat, mitat ja keittiövekottimet; monitoimikone, pieni blenderi, sauvasekotin, vatkain (joiden moninaisuus vaivaa mua myös, mutta tarviin kaikkia, vaikkakin joitain aika harvoin).


Tässä kaapissa on juomalaseja, haarukoita yms. lukuun ottamatta kaikki meidän astiat. Lisäksi alahyllyllä on joitakin tarjoiluastioitakin. Vähensin just vastikään meidän mukeja, edelleen niitä on aika paljon, mutta ne on myös paljon käytössä. Usein kyllä koen, että meillä on noissakin puolet turhaa ja montaa juttua ilmankin pärjäisi mainiosti. Aika ajoin mietin, että karsisin lisää astioita, mutta toisaalta en tiedä mistä sitten raaskisin luopua. Tällä hetkellä tykkään kovasti kaikista astioistani, ja hyvinhän nuo tuolla mahtuu olemaan - vaikkakaan en pidä yhtään sellasesta perustelusta, että "mahtuu olemaan": jos joku on turha, se on turha ja siitä voi hankkiutua eroon, ihan sama vaikka miten hyvin mahtuisi olemaan! 

Mä käytän juttuja moneen tarkoitukseen, eli en esimerkiksi omista erikseen mitään leivontakulhoja, vaan tuo alahyllyn keskimmäinen valkoinen peltikippo toimii sekä taikinakulhona että muussa käytössä. (Käytän joskus myös kattiloita taikinakulhoina.) Olen vakaasti sitä mieltä, että jos tarve vaatisi, saisin tuohon kaappiin mahtumaan kaikki meidän astiat SEKÄ ruokatarvikkeet (etenkin heivaamalla tarpeettomat pois). 


Välillä todella tuntuu, että saan ihan tosissaan levitellä tavaroita, että saan hyllyille täytettä. Esimerkkinä vaikka nämä lasipurkkihyllyn toisessa päässä olevat jutut, eli teet, purkkapurkit, taulu ja kynttilät. Periaatteessa tuo monihaarainen kynttelikökin on käytännössä meillä ihan turha, sillä en ikinä raaski polttaa noin montaa kynttilää kerrallaan... mutta ihan tilan täytteen vuoksi se nyt saa täällä edelleen olla. Pärjäisin hyvin tuolla yhden kynttilän versiolla.

Nuo purnukat sain yhtenä vuonna tyttäreltä joululahjaksi. Tykkään niistä tosi paljon, mutta nekin oli käytännössä ihan tyhjinä vaan tuossa monta vuotta. Vähän aikaa sitten keksin, että ne toimii oikein hyvin purkkapurkkeina ja olin iloinen, kun niille viimeinkin tuli joku käyttötarkoitus. Kuten sanottua, en välitä pitää turhia tavaroita, mutta noiden hävittämisen koin vaikeaksi sekä siksi, että ovat lahjoja että siksi, että tykkään niistä todella. 


Esittelen nyt samaan syssyyn sitten vielä lisää kaappeja. Tässä on tiskikaapin viereinen kaappi, jossa on lääkkeet ja joitakin (täysin turhia...) laseja. (Tuon emalikipon taidan kyllä siirtää kattilakaappiin.) Keittiöpyyhkeitä mulla on vain muutama, periaatteessa oon halunnut pitää vain noita mustia (käytännön syistä; ne ei näytä heti ihan kämäsiltä), mutta sain lahjaksi tuollaisia pellavaisia (toinen just käytössä), joten koitan niitäkin nyt käytellä. 

On oikeasti kyllä hankalaa, jos saa lahjaksi jotakin tavaroita, joita ei itse hankkisi. Vaikka ne olisi miten kivoja, nättejä, käytännöllisiä jne, mutta kun niille ei tavallaan ole kotona tarvetta eikä paikkaa, niistä tulee jotenkin hankala asia. Nämäkin hienot, laadukkaat pyyhkeet on esimerkiksi aivan eri kokoisia kuin kasan muut pyyhkeet, puhumattakaan siitä, että ne ei ole mustia. Vaikka olen tosi kova karsimaan, lahjaksi saadut jutut on asioita, jotka kyllä aiheuttaa mussa syyllisyyttä, jos sellaisia haluaisin laittaa pois. Koitan siis käyttää niitä, vaikka ne ei ihan oman valinnan mukaisia asioita olisikaan. (Kuulostaa kyllä nyt niin tyhmältä tällaisia sanoa. Mutta näin asian koen. Toivonkin ennen kaikkea, että EN saisi mitään, paitsi jos olen jotain erityisesti pyytänyt.)


Vielä yksi kaappi. Alimmalla hyllyllä näkymättömissä on kierrätyskassit muoveille ja kartongeille, muu sisältö on tässä. Pakastus- ym. rasioita, ylimääräisiä lasipurkkeja, lasikannu, idätyspurkki, lävikkö, koiran nameja. Esittelemättä jäi roskiskaappi (tuskin kiinnostaa, vaikkakin sekin on hyvin yksinkertainen ja käytännöllinen eikä siellä ole muuta kuin neljä kannellista roskista: biojäte, sekajäte, metallit sekä muovipussit) sekä tiskikaappi, jossa säilytän (kuivatettavien tiskien lisäksi) juomalasit, kattilat ja niiden kannet.


Koen kyllä olevani aika minimalisti tavaroideni kanssa. Mun jatkuva intohimoni on vähentää tavaroita ja karsia kaappeja, joissa ei kyllä ole vuosiin ollut enää oikein mitään karsittavaa - ja toisaalta aina, kun alan niitä penkomaan, jotain taas lähtee. Ymmärrän oikein hyvin, että kaikkia ei moinen kiinnosta, mutta minusta se on ihan parasta. Viihdyn myös niitä videoita katsellessa ihan liiankin hyvin... voin edes katsella sitä ihanaa karsimista ja järjestämistä, kun ei omissa kaapeissa ole hommaa. Toisaalta ne videot aina myös saa sormet syyhyämään ja tekee mieli alkaa vähän edes jotain kaappia kaivelemaan taas. 

Vaikka mun kaapeissa ei siis liiemmin tekemistä ole, käyn ne kuitenkin säännöllisesti läpi. Lähiaikoina olen perannut läpi keittiön ja myös kylppärin. Jossain vaiheessa käyn vaatekaapin kimppuun, sitten katson liinavaatteet. Olkkarissa on yksi kaappi, jonka voisi siivoilla, samoin TV-tason laatikot. Vieläköhän eteisen kaapeista jotakin saisi irti... tai yläkerran verhojen takaa? Ja penkkisohvat voisi tietysti myös katsastaa läpi...

Mitenkäs teillä muilla? Onko tullut tehtyä "korona-raivauksia" kotona? Vihaatteko siivousta ja raivaamista, vai onko se jollekin muullekin parasta mitä voi olla (heti suklaan jälkeen)?

Heli

16 kommenttia :

  1. Olen kateellinen sun hyllyistä. Ihanan väljää ja kaunista.
    Me yhdistettiin parikymmentä vuotta sitten asuminen ja mökkeily seurauksena, että moni oli tuplana. Möin kaiken mahdollisen muutossa, mutta paljon tuli mukaan. Astioita on nytkin paljon, mutta kun porukat ovat täällä, jostain tulee aina puute.
    Koronan aikana kaikki kotona oleva ruoka on tuplaantunut. Jääkaappi on tyhjä ja muutkin kaapit väljiä, kun teen kahden-kolmen viikon ruokatilauksen. Kun tilaus on kotona, kaikki mahtuu, mutta täyttä on. Kaikki menee käyttöön, mutta varastoja on oltava.
    Kun mies tuli sairaalasta, tyhjensin korin hänen lääkkeilleen. Onneksi sellainen löytyi, kun kauppaan en nyt voi mennä.
    Olisi ihanaa saada kaapit väljiksi, mutta meillä ei onnistu.
    Mukavaa kesän alkua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, älä suotta ole kateellinen! Kaikki omalla tyylillään ja tarpeiden mukaisesti. Kyllä mulla oli joskus paljon, paljon enemmän kaikkea - myös kaappeja. Kun porukka on vähentynyt ja lapset muuttaneet omilleen, on tavaraa lähtenyt aina myös heidän mukaansa. Edelleen meillä on paljon noita kahvimukeja, koska niitä myös käytetään paljon, kun väkeä täällä koko ajan lappaa kahvilla. Mutta muuten pyrin siihen, että on vain vähän - myös kaappeja. Oli ihanaa tehdä remppaa tänne ja sai pois kaikki ylimääräiset kaapitkin samalla. Kuulin ihmettelyjä näin "vähistä" kaapeista, mutta minkäänlaista ongelmaa ei ole kyllä ollut tavaroiden mahduttamisessa niihin!

      En tiedä mikä siinä on, että koen niin vahvasti tarpeettomat asiat turhina ja haluan niistä eroon... Onko se joku syvempi juttu, jota ikään kuin "hoidan" sillä, että pidän ympäristöni vähäeleisenä. Se rauhoittaa mua ehkä tai jotain. Ja toisaalta vaan kerta kaikkiaan rakastan kaappien kollaamista!

      Meillä ei ole koronan aikanakaan ollut suurempia ruokapiikkejä kaapeissa. Kävin kyllä alkuun vähän harvemmin kaupassa, ehkä kerran viikossa, ja ostin enemmän, mutta en kokenut että kaapit olisi sittenkään olleet kauhean täydet. Olisi toki aivan eri asia, jos olisi täysin karanteenissa, sitten varmaan eri tavalla pitäisi pitääkin jotain varastoja.

      Mukavaa kesää sinnekin! Omenapuut kukkii, ihanaa! ♥

      Poista
  2. Kyllä noit paikkoja pitää laittaa järjestykseen. Kerran se kirpasee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihaninta on, että voi aina uudestaan ja uudestaan järkätä kaappeja. Paitsi kun ei ole enää mitään, mitä järkätä, kun kaikki on jo järjestyksessä! =D

      Poista
  3. Sun pitäisi kyllä perustaa joku järjestelyfirma! Mua kyllä ahistaa myös tavaramäärä vuosi vuodelta enemmän. Mutta ottaa päähän myös se, että tarvii niin paljon tavaraa, kun pitää räpeltää vähän sitä sun tätä. On mehiläishoitovaatteet ja -välineet, on puutarhanhoitojutut, on lankoja, askartelutarpeita ja on ja on!
    Jossain vaiheessa vähensin ja karsin tavaraa, mutta nyt tämän opiskelun myötä kaapit on täynnä kaiken maailman käpyjä ja kanansulkia. Kun ei voi tietää, mitä joskus tarvii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vain keksisin, miten itseni tällä järkkäilyhommalla elättäisin, saattaisin sen tehdäkin. Mutta ei sillä Suomessa elä. Noita amerikkalaisia tubettajia katsellessa ei voi kuin todeta, että siellä sillä kyllä ehkä eläisi... Todella moni kanava saa ihan varmasti tuloja siitä katsojamäärästä, lisäksi heillä on sponsoreita videoillaan jne. Mutta täällä ei varmasti kiinnosta samassa määrin ihmisiä esimerkiksi seurata sitä, miten joku siivoaa nurkkiaan. Aika ajoin mietin, että hemmetti, kun teen juuri noin kuin tuo tuossa videossa, oon tehnyt jo vuosikausia... ja tuo kertoo sen ihan että katsokaas tätä ihmettä!! Oolalaa, näin asettelen tavarat kaappiin, näin karsin turhat pois... Välillä mietin jopa oman tubekanavan perustamista ja vastaavanlaisten videoiden kuvaamista, mutta sitten tulen taas järkiini. =D

      Mullakin oli kuule joskus sitä ja tätä harrastekamaa. Sitten totesin, että en harrasta mitään kuitenkaan... Ne tavarat alkoi vaan vaivata mieltä ja helpotti, kun luopui kaikesta. Ei tarvinnut enää kokea itseään laiskaksi ja saamattomaksi, kun ne kamat huuteli kaapista joka kerta kun oven avasi... Eri asia sulla, kun oot niin kova kaikkea puuhaamaan!! Tuskin ovat siellä ikiajat tyhjän panttina nuokaan kävyt ja sulat.

      Itse asiassa tällä hetkellä mua vähän rassaa nuo luonnonvara-opintojen kamat... etenkin siis ohjaaja-jutut. Mulla on monta upouutta kirjaa ympäristökasvatuksesta, kuvakortteja, itse tehtyjä ohjausmatskuja jne jne kokonainen laatikollinen. Välillä katson niitä, että hmmm... heivaanko hittoon? Tulenko koskaan ohjaamaan ketään?? Mutta en oo vielä kuitenkaan laittanut pois. Eihän sitä koskaan tiedä... ja kuten sanoit, ei voi tietää, mitä joskus tarvii! Joten niiden kohdalla on vähän niin kuin poikkeus omista säännöistä ja säästän (toistaiseksi), vaikka en tarvii.

      Poista
  4. Oi, en uskalla näyttää tätä Miehelleni, hän pyörtyisi onnesta ja alkaisi vaatia minulta samaa!
    Oikeasti kyllä rrrrakastan järjestystä, laatikoita, lokeroita ja että kaikella on paikkansa. Tavaraa on vaan liikaa...
    Olen viime aikoina pyrkinyt siihen, että käytän vain mielihyvää ja iloa tuottavia tai käytännöllisyyttä palvelevia asioita ja tavaroita, muu joutaa kirpputorille. Tyhjennys varmaan vie vuosia, mutta hyvällä alulla ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, hänpä on erikoinen mies! =) Omassa lähipiirissä ei taida miehiä suuremmin hetkauttaa, onko tavarat järjestyksessä vai ei... tai onko niitä enemmän vai vähemmän.

      Tiedätkö, mä tapasin myös rakastaa kaikenlaisia laatikoita, lokeroita ja säilytysjärjestelmiä. Koitin koko ajan kehitellä myös kaikenlaisia systeemejä esimerkiksi lasten lelujen järjestämiseen ja hankin erilaisia lokerikkoja. MUTTA sitten tajusin, että parasta on, kun vaan poistaa tavarat JA ne laatikot ja lokerot!! Sillä tyhjä tila tapaa aika usein täyttyä uudelleen... mutta kun ei ole sitä tyhjää laatikkoa, mihin laitella kamaa, ei sitä sitten tule säästäneeksikään. Joten mun vinkki numero yksi tavaran karsimista aloittavalle on, että karsi ensin, hanki sitten vasta säilytystila - jos enää sitä edes tarvitset!

      Tuo on mun mielestä oikein hyvän kuuloinen pyrkimys. Mitä sitä edes säilyttää tavaraa, joka ei jollain tavalla palvele tai tuota iloa? Hyvä alku, siitä vaan hiljakseen jatkamaan. Tsemppiä! ♥

      Poista
  5. Voi ihanuus millaiset hyllyt ja niin hienosti järjestyksessä kaikki♥ Omissa kaapeissa on aina se "hallittu kaaos" valloillaan:) Tänä keväänä olen yrittänyt myös karsia tavaroita reippaalla kädellä;) Kauniita kesäpäiviä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noh, kaapit ja hyllyt on järjestyksessä, jos niitä koko ajan järkkää. Tänään olen hommaillut muita juttuja, enkä ole jaksanut/ehtinyt paljon tavaroita paikoilleen laitella, ja sen näkee heti. Ruokapöytä ja tiskipöytä on kaaoksessa, tasoilla on mm. verhotankoja (pesin ikkunoita) ja ruokakaappi sai lisätäytettä, kun tytär palasi parin päivän retkeltään ja kasasi sinne retkievästarpeita. Joten huomenna on taas töiden jälkeen tarvis laitella kaikkea paikoilleen. Mutta myönnän, että siivous on nopeaa ja helppoa, kun kaikkea on kuitenkin loppupeleissä aika vähän ja kaikelle on paikka olemassa (kun vaan viitsii laittaa).

      Tsemppiä karsintaan ja kivaa kesää sinnekin! ♥

      Poista
  6. Olen kuullut, että joillain on tapana kylässä aukoa esim veskin tai kylppärin kaappeja siellä käydessään. Ihan vaan uteliaisuudesta.

    Itselle ei ole tullut mieleenkään (ja toivon, ettei tule kellään meillä käyvälläkään :)), mutta jotenkin tosi hauskaa näin luvalla tirkistellä sun kaappeihin, jotka todellakin on ihanan siistejä ja väljästi täytettyjä.

    Vaikken todellaakaan ole mikään ahkera järjestelijä, niin edelleen iloitsen joka päivä siitä, että ennen toissavuotista joulua tuli raivattua keittiön kaapit ja laatikot sellaiseen kuosiin, että kaikelle on nyt niin selkeä paikka, että jopa mies osaa laittaa kipot ja kupit sinne minne olen ne ajatellut. Ja muutenkaan järjestys ei ole seonnut, kun mitään ei tarvi kaivella minkään takaa tai mitään ei ole tungettu mihinkään (paitsi erinäisiä muovikasseja ja -pusseja, joita rönsyää yhdessä komerossa). Ja siis syy jättisiivoukseen aikanaan oli se, että miniä oli tulossa ekaa kertaa meille, enkä halunnut päätyä sellaiseen tilanteeseen, että kuolen häpeästä, jos avaa yhdenkin kaapin tai laatikon :). On meillä nytkin ja saa aukoa kaikkea ihan vapaasti, koska järkkä on säilynyt.

    Sun lasipurkkeja ihailen aina vaan.

    Kivaa kesää edelleen Heli <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei oo motivaationa kaappien siivoiluun ollenkaan toi, että joku katselisi mun kaappeja. =D Motivaatio on ihan vain se sisäinen palo järjestää ja heittää turhaa kamaa pois. Muistaisin, että lapsena jo tykkäsin järjestää esim pulpetin koulussa tai omat kirjoituspöydän laatikot kotona. Mutta joo, mun kaapit on kyllä aika katseen kestävät, jos siltä kantilta ajattelee.

      Ihanaa, kun sulla on tyytyväinen olo kaappiesi suhteen! Pääasia, että itsellä on hyvä olo, mun mielestä kaapit saa olla ihan millaiset vaan, jos se on sille kaappien omistajalle ok. Eikä kenelläkään sinänsä toisten kaapeille ole mitään asiaa, vaikka oon varmaan itekin joskus jonkun vessan kaappia katsonut, kun oon sieltä vaikkapa vessapaperia etsinyt lisää. (Tai kaverin luona hammastahnaa.) Mutta ihan vaan kiinnostuksesta, en arvostellakseni.

      Musta on kyllä mielenkiintoista nähdä muiden kaappeja, vähän niin kuin on mielenkiintoista nähdä toisten kotejakin. Ihan siis jo se, että miten ihmiset on kotinsa sisustaneet taikka kaappinsa järkänneet - se on minusta oikeasti kiinnostavaa. Ne lukuisat videot, joita seurailen, on usein sitä kaappien siivoilua ja joku siinä vaan niin vallan kovasti mua kiehtoo. Etenkin se, kun totaalisesta pyörremyrsystä lopulta sukeutuu järjestys, se on jotenkin niin mieltä hivelevä tunne. "So satisfying", niinku niissä monesti sanotaan. =) Musta on ollut jotenkin kyllä tosi kiva todeta, että on paljon ihmisiä, joilla on samanlaiset intressit kuin mulla ja jotka on kiinnostuneita siivouksesta ja järjestelystä. Ainakin ameriikassa näköjään se on monen tubettajan The Juttu!

      Lasipurkit on kyllä minustakin kivat. Mutta parempi nyt, kun niitä on vähän vähennetty.

      Samat sinne, kivaa kesää! ♥

      Poista
  7. Oih, mistähän saisi intoa käydä läpi edes yhtä kaappia ��? Ihailen järjestelmällisyyttäsi, minua ei taas yhtään kiinnosta kaappien siivous. Etenkin vaatekaapit pursuavat vaatetta. Keittiössä kuiva-ainekaappi on pahin. Usein käy mielessä, että pitäisi käydä läpi kaappeja, mutta motivaatio on hukassa ��. Jospa saisin sinun innoittamana hiukan tsempattua itseäni ja kävisin aluksi oman vaatekaappini läpi.
    Terkuin Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, olisipa mulla niitä kaappeja läpi käytäväksi vielä!! Ihmisillä on kyllä niin eri intressit, joku ei yhtään tykkää kaappien kollaamisesta ja mä taas tekisin sitä vaikka joka päivä. =D Mulla ei ole vaatteitakaan paljon ja tosiaan noi keittiön kuiva-ainekaapit on myös aika tyhjät. Mä niin usein avaan kaapin ja mietin, että voispa järkätä sitä, mutta ku ei ole oikein mitään järkättävää...

      Vinkkaisin sinulle Eija, että jos ei yhtään huvita tuo homma, mutta koet, että jotain kuitenkin pitäisi tehdä, niin tee vaikka kaappi, laatikko tai hylly kerrallaan. Ehkä se hitaasti mutta varmasti siivoutuva ja läpikäyty hyllystö/kaapisto sitten aina tsemppaa jatkamaan taas pikkuisen eteenpäin. Ja sitten toisaalta; jos ei koe aiheeseen mitään intohimoa eikä välttämättä tarvettakaan, niin sitten vain ei tee! =)

      Ihania kesäpäiviä sinulle! ♥

      Poista
  8. Mä tykkään kanssa kattoa noita jenkkien organisointijuttuja! En kovin montaa kanavaa mutta muutamaa ja saman olen huomannut, heillä on tavaraa jotenkin ihan valtavat määrät. On meilläkin, mä en ole minimälisti, mutta sentään kuitenkin vähemmissä määrin kuin heillä, ainakin haluaisin uskoa että on.

    Tykkään organisoida pala kerrallaan, kaappi kerrallaan, parhaimmillaan laatikko kerrallaan. Turhaa olen karsonut paljon, edelleen on turhaa, mutta ei samoissa määrin onneksi kuin aikaisemmin. Mututaminen syksyllä auttoi asiaa, kun ei jaksanutkaan pakata kaikkea :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, amerikkalaisilla kyllä todella on paljon tavaraa! Ja taloissa valtavasti tilaa, myös yleensä niitä kaappeja ja komeroita. Toisaalta sit siellä on paljon myös minimalisteja, niidenkin elämää ja kaappeja on kiinnostavaa seurata.

      Mä myös useimmiten perkailen tavaroita kaappi kerrallaan. Helppoja pieniä palasia, etenkin kun mulla on jo nykyään niin vähän kaapeissa kamaa. Muuttaminen on varmasti loistava hetki käydä kamppeet läpi, kun kaikki joka tapauksessa pitää pakata ja taas purkaa jonnekin.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥