vaatteet ja niiden vaikutus itsetuntoon ja koko elämään

Ostin heinäkuussa ennätyksellisen määrän (ja ennätyksellisellä summalla) vaatteita. Jollain tavalla tuntui suorastaan syntiseltä ostaa niin paljon nimenomaan uusia vaatteita (paitsi kengät olivat ihana löytö vintageliikkeestä, kuva tuolla alempana), kun yleensä en juurikaan ostele yhtään mitään ja suorastaan inhoan vaatekaupoilla käymistä. Plus että tietenkin koen suurta maailmantuskaa kaikesta turhasta ostelusta ja yleensä lähes mistä vain ostelusta, tiedostan vaateteollisuuden osuuden maailman jätevuorista ja muusta saastuttamisesta jne.

Vaatteeni ovat kuitenkin olleet mulle jo pitkään melkoinen tuskailun aihe. Ne ovat melko väsähtäneessä kunnossa, vanhoja, virttyneitä ja osittain myös "kutistuneet kaapissa". Vaikka olenkin yleensä lähinnä kotona ja kaikki tietää, että kotona voi notkua ihan missä rytkyissä huvittaa, on kunnollisten vaatteiden puute esimerkiksi kyläilyyn tai juhliin todella vaivannut mua ja saanut tuntemaan huonoutta ja suorastaan vihaamaan juhlia, koska mulla ei oikeasti ole mitään sellaista päälle pantavaa, jossa tuntisin oloni mukavaksi ja sopivasti pukeutuneeksi; yleensä mietin vain mielessäni selkämakkaroita, joita se hitusen liian pieni mekko ikävästi korostaa, tai miten tyylittömältä ihan muuten vaan näytän. No, eikä ne rytkyt kotonakaan nyt mitenkään erityisesti mieltä ylennä tai päivää piristä, tai saa oloa tuntumaan erityisen viehättävältä muutenkaan. En todellakaan ole mikään vaatteilla koreilija, mutta siis voisihan sitä nyt edes vähän joskus jotain yrittää, vaikka vain omaksi iloksi.

No, oikeastaan aika sattumalta osuin jokin aika sitten muutamaan putiikkiin, joiden vaatteet väreineen ja kuoseineen herättivät minussa suuria tuntoja - ja vaateostajan. Ostin lopulta (kahden eri päivän aikana ja useammasta eri paikasta) yhteensä kolme mekkoa, kolmet housut, kolme paitaa ja yhdet kengät. Vaatteet ja kengät maksoivat yhteensä yli 500€, mikä on oikeasti ihan järkyttävä summa, etenkin näillä minun tuloilla!! Kaikki vaatekappaleet ovat mielestäni kuitenkin suunnattoman ihania, suorastaan täydellisiä. Rakastan joka ainoaa, tunnen valtavaa iloa niistä ja koen itseni niissä kivasti pukeutuneeksi. Olin oikeasti ihan todella hämmästynyt siitä, että minä, joka hengailen aina leggareissa ja virttyneissä trikoopaidoissa (kuten tuolla ylemmässä kuvassa) ja olen alistunut siihen, että en vain osaa olla tyylikäs tai löydä itselleni sopivia vaatteita, näytänkin ihan kivalta tai jopa ihan oikeasti tyylikkäältä joissain vaatteissa!! Oli myös aivan ihanaa miettiä, miten jatkossa ei tarvitse tuntea sitä niin tutuksi tullutta huonommuutta tai epämukavuutta, minne sitten ikinä noissa vaatteissa menenkin. 

Vaatteiden tuoma ilo ja ennen kaikkea se aivan mielettömältä tuntuva itsetuntoa kohottava vaikutus ovat ihan oikeasti tuoneet potkua koko elämään. Yhtäkkiä tunnen itseni naiselliseksi, aikuiseksi (juu, olen todella tuntenut, että olen aika pahasti jämähtänyt jonnekin hyvin kaukaiseen aikaan vaatetyyleineni...), jotenkin jopa varmemmaksi itsestäni. Hyväksyn ehkä viimeinkin nyt tämän keski-ikäistyneen vartaloni, kun löysin vaatteita, joilla saan sen puettua sekä mukavasti että kauniisti ja tyylikkäästi. On siis ihan oikeasti olemassa vaatteita, jotka tuntuvat ja näyttävät mukavilta ja sopivat juuri mulle!!

Aion lähipäivinä käydä läpi vaatekaappini kunnolla. Toivon lopputulosta, jossa kaikki vaatteeni ovat kivoja, oikeasti sopivan kokoisia ja selkeästi mieltä ilahduttavia. En pyri tilanteeseen, jossa kaikki sopii kaikkien kanssa yhteen - se olisi toki ihan mahtavaa, mutta ei nyt kuitenkaan ihan realistista näillä mun vaatteilla ainakaan, kun osa on pellavaa ja osa trikoota, osa mekkoja ja osa housuja. Toivoisin, että saisin vietyä vaatetustani siihen suuntaan, millaisesta olen haaveillut, mutta millaista en kuvitellut voivani saavuttaa. 

Mulla on jo pitkään ollut haaveissani ajatus mekosta, joka olisi vaatekaapin perustana. Tykkäisin oikeasti pitää mekkoa ja sukkahousuja (tai hyvän mallista tunikaa ja leggareita) vähän niin kuin joka paikassa; kesät talvet, kotona ja kylillä. Nyt olen löytänyt tosi mukavan mekkomallin, joka saakin olla yksi perusta garderobissani. Aion hankkia samalla mallilla olevia mekkoja ehkä pari lisää ja ihan oikeasti myös pitää niitä, myös kotona, enkä aina vetäistä päälleni vaan niitä virttyneitä leggareita.

   

Ostettujen vaatteiden lisäksi myös sain juuri pari vaatetta tyttäreltä, nimittäin tämän kuvan paidan ja minishortsit. Nämä on myös mielestäni aivan ihanat, "minun näköiset", ja ne ilahduttaa mua tosi paljon. Kyseinen paita on päälläni tälläkin hetkellä ja se oli käytössä myös, kun kävin pienessä reissussa viikonloppuna. Ja juu, keski-ikäisestä kropasta huolimatta pidän myös minimittaisia shortseja (näitä ja muutamia muitakin), niin kotona kuin ihmisten ilmoilla ja niin päällysvaatteena kuin mekon allakin. 

Huomaan, että rakastan ruusukuoseja ja mustaa. Iso osa vaatteistani on mustia ja musta + ruusut vasta onkin ihana yhdistelmä. Tuon paidan ja näiden leggarien lisäksi ruusuja on myös noissa uusissa vaatteissani, joskin yllättäen yhdistettynä valkoiseen. Nyt rohkaistuin hankkimaan lisäksi myös vaaleansinisiä vaatteita - kukkakuoseilla, huom! Mielestäni on huvittavaa, että myös meidän kodin väreissä ja kuoseissa toistuu nämä ruusut (tai muut kukat), valkoinen, vaaleansininen ja tehosteena myös musta. Selkeitä lemppareitani siis kaikki!

Tämä postaus oli kyllä melko epätyypillinen mulle, sillä vaatteet ei ole todellakaan mulle mikään The Juttu. Nämä uudet vaatteet oli kuitenkin jotenkin tosi herättävä asia. Olen ostanut aina vaatteeni lähinnä jostain marketista tai henkkamaukasta, enkä ole edes osannut etsiä mitään sen ihmeempiä, kauniimpia tai sopivampia vaatteita. Ja olen tosiaan aina vähän kärsinyt siitä, etten osaa pukeutua eikä mulla ole mitään fiksuja vaatteita. Nyt olin kerrankin liikkeellä vähän muissa maisemissa ja tein näitä ihania löytöjä, joiden vaikutus on ollut kerta kaikkiaan ihmeellinen ihan koko olemukseeni ja elämänasenteeseeni!! Ei voi siis vähätellä vaatteiden vaikutusta itsetuntoon ja itsensä viehättäväksi kokemiseen - tai siihen, että epäsopivat, epämukavat tai muuten vaan epämiellyttävät vaatteet vaikuttavat niihin negatiivisesti. Voin sanoa, että kerrankin suorastaan odotan, että tulisi joku tilaisuus, jonne voisin laittaa kauniin pellavamekkoni ja vintagekenkäni!! Yleensä kun joka ainoa kutsu saa ensimmäisenä aikaan tunteen, että voi ei, en halua mennä, mulla ei ole mitään sopivaa päälle pantavaa...

Onko teillä tällaisia kokemuksia vaatteista ja niiden vaikutuksesta elämään ja itsetuntoon?

Heli